Valitse tästä. Tuoreimmat jutut ovat ylhäällä.
1700-luvun lopulla Luigi Galvani päätteli, että eläimissä on sähköä. Alessandro Volta ei uskonut, että sammakoiden sätkyttely johtui eläimellisestä sähköstä. Hän tulkitsi Galvanin sammakkokokeet uudelleen ja rakensi ensimmäisen pariston.
Tietokoneiden bittimaailmassa kaikki tieto muunnetaan nolliksi ja ykkösiksi. Lennättimen aikakaudella asia pelkistettiin viivoiksi ja pisteiksi, ne olivat sen ajan bittejä. Lopulta kyseessä on sama ilmiö: virta joko kulkee tai sitten ei.
Leonardo haaveili lentämisestä koko ikänsä. Vaikka unelma toteutui vasta nelisen sataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen, eivät Leonardon piirustamat lentävät koneet olleet pelkkää haihattelua. Vuonna 2002 hänen suunnittelemansa liituri nosti riippuliitäjä Rob Whittallin irti maasta.
Kuka oli Leonardo da Vinci, 1400- ja 1500-lukujen taitteen Italiassa elänyt taiteilija ja monitaituri, joka tutki luontoa, ihmisen lihaksistoa, luita ja elimiä sekä toimi hoveissa muusikkona, tarinaniskijänä, arkkitehtina, sisustussuunnittelijana, lavastajana, kartanpiirtäjänä ja insinöörinä? Tutustu hänen elämäänsä ja töihinsä.
Leonardo da Vinci syntyi huhtikuussa 1452 Italian Toscanassa sijaitsevassa Vincin kylässä lähellä Firenzeä. Alue on jo vuosisatojen ajan ollut kuulu oliiviöljystään ja viineistään. Kävin Vincissä maaliskuun lopulla ja talsin Leonardon jalanjäljissä hänen kotitalolleen ikivanhaa polkua oliivilehdon halki. Millainen oli Leonardon maisema pari viikkoa ennen hänen syntymäpäiväänsä?
Leonardo da Vincin viisi sataa vuotta vanha unelma lentämisestä toteutui vasta sata vuotta sitten. Ennen kuin ihminen irtosi maan kamarasta ilmaa painavamman koneen kyydissä, kokeiltiin lentämistä leijan selässä ja ilmapallon kannattelemana.
Kumisten ilmapallojen edeltäjät valmistettiin teurasjätteistä. Etelä-Amerikan intiaanien kautsun tuominen Eurooppaan 1700-luvun puolivälissä antoi sysäyksen myös kumisten ilmapallojen kokeilemiselle. Onnekas vahinko auttoi uuden kumimateriaalin nykyiseen kuosiinsa.
Sadassa on kymmenen kymmentä, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi tunti on jaettu 60 minuuttiin ja minuutti 60 sekuntiin? Ratkaisu on 5000 vuotta sitten eläneiden sumerilaisten matemaatikkojen käsissä.