Hyppää suoraan sisältöön

Lajinsa vanhimmat: kivi-, kasvi- ja eläinkunnan ikäennätyksiä

Vanhin eläin - islanninsimpukka

Pyöreäkuorinen islanninsimpukka on maailman vanhin eläin.

Walesiliaisen Bangorin yliopiston simpukkatutkijoiden haaviin osui vuonna 2006 maailman vanhin eläin. Yli 400-vuotias islanninsimpukka päihitti kirkkaasti edellisen ennätyksenhaltijan, 175-vuotiaan kilpikonnan.

Lue lisää vanhimmista eläimistä Hoksaan jutusta Maailman vanhin eläin saavuttaa yli 400 vuoden iän. Mikäköhän mahtaa olla Suomen vanhin eläin?

Vanhin elävä puu – ruotsalainen kuusi ja amerikkalainen haapa

Pohjoismaiden vanhin tunnettu puu on Taalainmaan kukkuloilla kasvava 9550 vuotta vanha kuusi. Itse maasta kurkottava runko ei kuitenkaan ole näin vanha. Puu on itänyt siemenestä 9550 vuotta sitten ja kasvattanut aina uusia runkoja edellisten kuoltua.

Samaan tapaan kasvullisesti lisääntymällä yhdysvaltalainen vähintään 80 000 vuotta vanha haapa on levittäytynyt kokonaiseksi metsiköksi.

Yksittäisten puiden ikäennätys on Pohjois-Amerikassa kasvavilla 4000-5000 vuoden ikään ennättävillä vihnemännyillä.

Lue lisää puuvanhuksista Hoksaan jutusta Pohjoismaiden vanhimman kuusen juuret ulottuvat jääkauden loppuun.

Vanhin kasvi

Tasmanialainen piikkilehtinen pensas

Vuonna 1997 tasmanialaiset kasvitieteilijät kertoivat löytäneensä maailman vanhimman kasvin. Halkaisijaltaan yli kilometrin laajuinen matala ja hidaskasvuinen orjanlaakeria muistuttava kiiltävälehtinen pensaskasvusto oli tutkijoiden mukaan ennättänyt yli 43 000 vuoden ikään.

Lomatia tasmanica-kasvuston yksittäiset kasvit elävät noin 300-vuotiaiksi, mutta kasvullisen lisääntymisen turvin sama ikivanha perimä on kymmenien tuhansien vuosien ajan siirtynyt aina uusille kasveille.

Tasmanian sademetsässä sinnittelevä proteakasveihin kuuluva pensas on tiettävästi myös ainoa lajissaan. Se on hedelmätön, eikä siis voi lisääntyä siemenistä, vaan ainoastaan oksista juurtumalla.

Tiesitkö tämän Posidonia oceanicasta
  • Posidonian hedelmiä kutsutaan meren oliiveiksi.
  • Kun seuraavan kerran satut Välimeren rannalle, etsi ruskeita kuituisia palloja. Aallot ovat pyöritelleet ne kuolleista Posidonian lehdistä ja muusta merenpohjan aineksesta.
Ibizan kolossaalinen meriruohokasvusto

Toinen todellinen kasvimaailman metusalem on Välimeressä Ibizan eteläpuolella kasvava 8 km levyinen Posidonia oceanica – meriruohon kasvusto, joka on juurtunut meren pohjaan mahdollisesti jo 100 000 vuotta sitten.

Posidonia oceanica-niityt ovat tärkeitä välimerellisiä elinympäristöjä, joita nykyään haittaavat esimerkiksi trooliverkot.

Vanhin ihminen

Ranskalainen 122-vuotiaana vuonna 1997 kuollut Jeanne Calment on mailman pisimpään elänyt ihminen.

Vuonna 1875 syntynyt Jeanne Calment eli lennättimen ajasta internet-aikaan. Hän oli mukana ilmailun ensihetkissä, näki ihkaensimmäiset puhelimet, selvisi ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta ja ehti vielä mukaan avaruuden valloitukseen!

Tällä hetkellä elävistä maapallon asukkaista vanhin on Kaliforniassa Yhdysvalloissa asuva 115-vuotias Gertrude Baines. (tilanne 2.1.2009)

Kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt suomalainen on Ikaalisissa 17.6. 2000 kuollut Lempi Maria Rothovius. Kuollessaan hän oli 112-vuotias.

Vanhin elämänmerkki

Vanhimmat varmat elämän merkit ovat yksisoluisten sini- eli syanobakteerien fossiileja, jotka ovat noin 3,5 miljardia vuotta vanhoja. Lisäksi on löydetty suunnilleen samanikäisiä stromatoliitteja eli matalissa rantavesissä eläneiden sinibakteerien saostamia sedimenttirakenteita.

Bahamasaarelaisia stromatoliitteja meren pohjassa.

Sitä varhaisemmat merkit ovat kemiallisia, eliöiden toimintaan ja aineenvaihduntaan viittaavia muutoksia kiviaineksen koostumuksessa.

Grönlannin kivistä tunnetaan eloperäisinä pidettyjä noin 3,85 miljardia vuotta vanhoja hiilikerrostumia, joiden ajoituksesta tosin vielä kiistellään, sekä yhtä vanhoja bakteerien aineenvaihdunnan tuottaman hapen hapettamia raidallisia rautakerroksia.

Uusin löytö on Australiasta. Zirkonikiteiden sisältä tutkijat ovat bonganneet 4,2 miljardia vuotta vanhoja timantteja, joiden hiilikoostumus viittaa elämään.

Lue lisää Hoksaan jutusta Elämän aamu sarasti ehkä jo yli 4 miljardia vuotta sitten.

Vanhin kivi

Maapallon vanhin kivi on kanadalainen Acasta-gneissi, jonka ikä on 4,03 miljardia vuotta. Kiven löytöpaikka sijaitsee Suuren orjajärven lähellä 350 km Yellowknifestä pohjoiseen ja on saanut nimensä Acasta-joen mukaan.

Suomen ja Euroopan Unionin alueen vanhin kivi on noin 3500 miljoonaa vuotta vanha pudasjärveläinen gneissi. Se sijaitsee lähellä Pudasjärveltä Yli-Iihin menevää tietä. Kivi on harmaata, ja siinä on punertavia graniittisia juovia, kertoo Geologian tutkimuskeskus.

Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Niin vanhoja kiviä ei kuitenkaan ole löytynyt. Vanhat kivet ovat harvinaisuuksia, sillä Maan uloin kerros, laatoista koostuva litosfääri on jatkuvassa liikkeessä. Uutta mannerta rakentuu, merenpohjaa syntyy ja vanhaa merenpohjaa tuhoutuu koko ajan, kun laattatektoniikka uudistaa ja rakentaa mantereita.

Lisätietoja:

sivun alkuun Planeetta Maan juttujen luetteloon Hoksaa-lehden Hoksaa-lehden etusivulle