"Ne ovat merten pohjasakkaa. Jokaisen pitäisi tappaa niitä!" uhoaa haiden tuhoamiselle omistautunut mies Sharkwater-elokuvan trailerissa. Hän kokee tekevänsä tärkeää työtä, ihmisten turvallisuuden nimissä.
Tappajahaiden leukoihin kuolee vuosittain viisi ihmistä. Norsut taas tallovat kuoliaaksi 200 ihmistä vuodessa. Silti kukaan ei pidä elefantteja ihmiskunnan vihollisisna.
Haita kammoksutaan, eikä niiden kohtalo näytä liikuttavan ketään. Ei, vaikka arviolta 90 prosenttia maapallon haikannasta on jo tapettu ja edelleen ihmiset tappavat 150 miljoonaa haita vuodessa. Pelkkien evien vuoksi.
Aasiassa juhlapäivällisten ruokalista ei ole mitään ilman kallista haineväkeittoa. Lisäksi evistä valmistetaan lääkkeitä. Hain syöminen edistää terveyttä, koska siihen ei mikään tauti tartu. Niin uskotaan. Mutta tosiasiassa hait kärsivät sairauksista siinä missä kaikki muutkin eläimet, eikä niiden syöminen edes ole erityisen terveellistä. Ravintoketjun huipulla niihin kertyy huolestuttavia määriä ympäristömyrkkyjä.
Elokuvassa kalastajat rojauttavat hain kannelle, leikkaavat siltä evät ja pyrstön ja viskaavat sitten saaliinsa sitten uintikyvyttömänä takaisin mereen kuolemaan. Muutamat maat ovat jo kieltäneet hain evästyksen, mutta kielloilla ei ole mitään merkitystä niin kauan kuin hainevistä maksetaan 600 dollaria kilolta ja ylikin.
Evästys on tuottava bisnes, jonka laajuus ja mafiayhteydet yllättivät Sharkwater-elokuvan tekijätkin. Evästys ei kuitenkaan ole ainoa uhka. Haita menehtyy myös kalastajien pitkiin siimoihin, jotka eivät valikoi saalistaan. Sharkwater-elokuvan tekijä Rob Stewart valistaa, että kalastusaluksen perästä roikkuvassa siimassa voi olla 16 000-40 000 koukkua, joihin tarttuu uhanalaisia merikilpikonnia, haita, albatrosseja ja muita merilintuja.
Sharkwater-elokuvassa esiintyy Rob Stewartin lisäksi Sea Shepheard Conservation Societyn Paul Watson. Hän on suoran toiminnan mies, joka koluaa Sea Warrior aluksellaan maailman meriä ja puuttuu salakalastajien ja uhanalaisia eläimiä nappaavien alusten toimintaan. Hänestä haiden suojelu on tärkeää, koska ne ovat tärkeä osa merten ekosysteemiä. Jo 450 miljoonaa vuotta, ajalta kauan ennen dinosauruksia, ne ovat uineet merten ravintoketjun huipulla. "Suurten petojen poistaminen järkyttää merten tasapainoa. Jos tuhoamme meret, tuhoamme itsemme. Meripetojen suojelu on itsesuojelua."
Mitä sitten tavallinen kalansyöjä voi tehdä? Kaupassa kannattaa tähyillä Marine Stewardship Councilin sinipohjaisen kalamerkin saaneita tuotteita. Niiden kalastajat ovat sitoutuneet noudattamaan ympäristöä säästäviä periaatteita. Suomessakin on tarjolla muutamia merkin saaneita tuotteita. Lisäksi Maailman luonnonsäätiö antaa erityisesti Suomen oloihin sovellettuja vinkkejä ympäristötietoiselle kalansyöjälle.
Tällä viikolla:
Nyt Hoksaa jää kesälomatauolle. Elokuun lopulla luvassa taas uusia päähänpistoja. siihen asti aurinkoista kesää ja antoisaa lomaa!
hoksataan taas, Eeva
Lisää taustatietoa Eevasta ja Hoksaasta