Hyppää suoraan sisältöön

Apua! Hukumme muoviin!

Merilintujen mahat täyttyvät muovista, merinisäkkäät takertuvat muoviroskaan ja muoviin imeytyvät ympäristömyrkyt varantavat ihmistenkin terveyden. Tyynellämerellä muovi on vallannut jo kaksi kertaa Suomen kokoisen alueen. Ja sen valtakunta vaan kasvaa, sillä muovi on ikuista.

Albatrossi seisoo roskan täyttämällä hiekkarannalla

Joka vuosi miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä tai kilpikonnaa takertuu ja kuristuu ajelehtivaan muoviroskaan tai tukehtuu ruuaksi luulemaansa värikkääseen muovisälään.

Avomerellä kaukana mantereista albatrossit ahnehtivat mahansa pullolleen. Niiden ruokalistalla on esimerkiksi sytkäreitä, muovileluja ja hammasharjoja. Pesällään ne kakistavat saaliinsa ulos poikastensa ammottaviin kitoihin. Mahan täydeltä muovia nielleet poikaset nälkiintyvät, sillä kunnon ruualle ei jää riittävästi tilaa.

Kaiken muun harmin lisäksi muoveihin rikastuu myrkkyjä, jotka vaarantavat ihmistenkin terveyden. Muovihituset imevät saastuneestä merivedestä myrkyllisiä kemikaaleja, jotka päätyvät lopulta ravintoketjussa meihin, kun syömme meren eläviä tai niitä ravinnokseen nauttineita eläimiä. Merellä kelluvan muovin myrkkypitoisuus voi olla miljoonakertainen ympäristön tausta-arvoihin verrattuna.

Kuva albatrossin luurangosta, jonka kylkiluiden alta näkyy kasa muoviroskaa
Vuosittain miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä tai kilpikonnaa menehtyy muoviin. Jopa kaukana avomerellä ruokailevat albatrossit kärsivät. Tämä albatrossi on eläessään niellyt mahantäydeltä muovinkappaleita.

Kaikki irtoroju päätyy ennen pitkää mereen

Vuosittain noin 10 000 kontillista roinaa putoaa rahtilaivojen kyydistä. Haaksirikkoisista kuuluisimpia ovat muoviankat , joiden seikkailuja tiedotusvälineet ovat seuranneet jo viisitoista vuotta. Kylpylelujen lisäksi huomiota ovat saaneet ajelehtivat koripallojalkineet, mutta ei myöskään pidä unohtaa kymmeniä tuhansia legopalikoita, jääkiekkohanskoja ja muuta rojua, jonka rantautumisesta merentutkija Curtis Ebbesmeier kerää tietoa.

Silti suurin osa mereen päätyvästä roskasta on peräisin maalta. Rahtilaivoista pudonneen tavaran osuus koko roskaläjässsä on vain viidesosa. Suurroskaajat laivaavat jätteitä mereen, mutta myös kaduille heitetyt muovipussit, pakkaukset ja ilotulitusrakettien muovikuoret päätyvät sinne. Kun sade putsaa kadut ja pihat, se huuhtoo roskat jokiin, jotka kuljettavat ne mereen.

Vuosi vuodelta meri nielee lisää roipetta. Ahkerasti veden rajaa koluava Ebbesmeier tietää, että aalloilla kelluva tavara voi pysyä kierrossa vuosikymmeniä. Todisteena hänellä on kokoelmissaan muovisiru, joka siihen raapustetun koodin perusteella on Yhdysvaltain laivaston toisen maailmansodan aikaisten joukkojen omaisuutta yli kuudenkymmenen vuoden takaa.

Muovi on ikuista

Pohjoisen Tyynenmeren kartta, jossa näkyvät merivirrat ja muoviroskan valtaamat merialueet
Pohjoisella Tyynellämerellä on muovin valtaamia merialueita, joilla vedessä kelluvien muovihitusten määrä on kuusinkertainen eläinplanktoniin verrattuna. Nämä muoviaavat on kuvassa väritetty tummemmalla vaalealla sinisellä. Kelluva roska kertyy näihin kohtiin merivirtojen kasaamana. Merivirrat on kuvassa esitetty nuolilla. Tumman sinisellä suorakaiteella on karttaan merkitty Algalita-säätiön tutkima vesistöalue.

Osa merien roinasta ajautuu rantaan, josta se voidaan kerätä pois kierrosta. Muu roju jatkaa ajelehtimistaan, kunnes se uppoaa tai hajoaa. Muoviroska on erityisen ongelmallista, sillä se kelluu, eikä kukaan tiedä, kuinka kauan muovin hajoaminen meressä kestää. Meri ei sulata muovia. Se ajelehtii aalloilla vuosikymmeniä, kenties -satoja, pirstoutuu ja jauhautuu lopulta hienoksi, mutta ei katoa, vaan kasautuu laiskasti virtaaville ja tyvenille merialueille.

Itäisellä Tyynellämerellä muoviroskan valtaama merialue levittäytyy jo yli kaksi kertaa Suomen kokoiselle vesialueelle. Siellä tutkijoiden planktonhaaviin tarttuu kuusi kertaa niin paljon muovihitusia kuin eläinplanktonia, raportoi yhdysvaltalainen Algalita-merentutkimussäätiö. Seitsemän kilon saaliista vain yksi kilo on planktonia ja loput muovia!

Roskaamisen lopettamisesta apua

Merien siivoaminen vedessä leijuvasta sälästä tuskin onnistuu merten elämää vahingoittamatta. Mitä sitten pitäisi tehdä? Algalita-säätiön perustaja Charles Moore suosittelee ratkaisuksi roskaamisen vähentämistä. Muovin virta meriin on saatava tyrehtymään.

Algalita valistaa muoviteollisuutta, jotta se käsittelisi tuotteidensa raaka-aineena käytettyjä muovirakeita entistä huolellisemmin. Usein muovin matka meriin alkaa jo tehtaiden muoviraesäiliöiden ympärille kinostuneista kasoista.

Tehokkain tapa auttaa muoviin tukehtuvia meriä on muovin käytön vähentäminen. Se on kuitenkin haastavaa, sillä monet pakkaukset, kääreet ja käyttöesineet on tehty muovista. Sehän on kätevä, kestävä ja edullinen materiaali. Edullisuus on kuitenkin näennäistä ja juuri kestävyys tekee muovista ympäristöongelman. Muovi ei hajoa luonnossa. Siksi valmistajienkin kannattaisi miettiä muovia korvaavia vaihtoehtoja. Voitaisiin varmaan kehitellä pahvisia tai metallisia pakkauksia, entistä parempia biohajoavia muoveja ja tehostaa muovin kierrätystä.

Vältä muovikasseja!

Tyynimeri voi tuntua kaukaiselta, mutta ei meidän Itämeremmekään muovista tykkää. Jokainen voi auttaa jo yksinkertaisesti vaihtamalla kaupan muovikassit kankaisiin ostoskasseihin. Tuntuuko mitättömältä? Kuvittele millaisia muovikassivuoria syntyy jo siitä, jos jokainen maapallon perhe ostaa kaupasta neljä muovikassillista tavaraa viikossa.

Lisäksi muovin karttajan kannattaa ainakin luopua yksittäispakatuista tuotteista ja suosia suuria pakkauksia. On myös syytä miettiä, mikä tavara on tarpeellista ja jättää kertakäyttökapineet ja turha krääsä kaupan hyllylle. Kestävistä tavaroista on iloa pitempään.

Lopuksi haaste jätteen välttäjälle. Onnistutko ostosreissulla keräämään kärryysi vain sellaisia tuotteita, joista kertyy pelkästään kierrätyskelpoista jätettä?

Jutun kuvitus Algalita merentutkimussäätiön nettisivujen www.algalita.org kuvagalleriasta. Säätiö tutkii erityisesti muoviroskan valtaaman meren tilaa. Säätiön sivustolla voi myös katsella englanninkielisiä merentutkimuksesta ja suojelusta kertovia videopätkiä..

Lisätietoja:

sivun alkuun Planeetta Maan juttujen luetteloon Hoksaa-lehden Hoksaa-lehden etusivulle