Hyppää suoraan sisältöön

Kuinka suojella koralleja?

Korallit selviävät, jos vähennämme hiilidioksidipäästöjä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Hurja tavoite.

Rannalle kertynyttä rojua Belizessä. Saastuminen ja roskaaminen kuormittavat koralleja. Kuva: Chloe Wells/Marine Photobank

Koralliriuttojen suojelu kuuluu koko maailmalle, sillä olennaisinta siinä on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Australialaisen Queenslandin yliopiston meritieteen professori Ove Hoegh-Guldberg tähdentää, että korallien tulevaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä vähentää hiilidioksidipäästöjä 90% vuoteen 2050 mennessä.

Tässä jutussa:

Poliittista päästöpallottelua

Haaste kuulostaa hurjalta, mutta on lähellä EU:n pitkäaikaista tavoitetta pidättää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Teollisuusmailta tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vähintään 30 prosentin päästöleikkauksia vuoteen 2020 ja 80 prosentin leikkauksia vuoteen 2050 mennessä.

Käytännössä päätöksenteko vaikuttaa poliittiselta pallottelua. EU on jo tinkinyt tavoitteestaan ja lähtee siitä, että päästörajoituksissa tyydytään 20 prosenttiin, jos muut keskeiset maat eivät lähde mukaan talkoisiin.

Suomi on toistaiseksi EU-maista ainoa, jolla on oma, tosin EU:n löyhempää linjausta myötäilevä, ilmasto-ohjelma. Kokoomuksen euroedustaja Eija-Riitta Korhola moittii Suomen Kuvalehdessä hallitusta turhasta hötkyilystä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mielestä taas hallituksen tuoreessa ilmasto-ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat kunnianhimottomia ja lyhytnäköisiä. Sen mielestä päästövähennykset eivät ole riittäviä.

hiekan peittämästa riutasta korallia ei näy, koralli tukehtuu eikä saa valoa.
Ilmastonmuutoksen lisäksi koralleja koettelevat paikalliset ympäristöongelmat. Rantojen rakentamisen, metsänraivauksen ja tehomaatalouden kiihdyttämä eroosio ja pintavaluma lisää irtaimen maa-aineksen kulkeutumista mereen. Seuraukset näyttävät tältä. Hiekan peittämä koralli tukehtuu eikä saa valoa. © Wollcott Henry/Marine Photobank.

Kansainvälinen riutan vuosi 2008

Parhaillaan on menossa Kansainvälinen riutan vuosi, johon osallistuu tutkijoita, hallituksia ja ympäristöjärjestöjä ympäri maailman. Kampanjan tavoitteena on lisätä erityisesti päättäjien tietoisuutta riuttojen tilasta.

Sähköpostihaastattelussa yhdysvaltalainen merentutkija Chris Langdon kertoo, että teemavuosi on saanut paljon huomiota. Hän uskoo valistuksen voimaan ja on varma, että viesti ruttojen huonosta jamasta alkaa mennä perille. Etenkin, kun päättäjille valkenee riuttojen valtava taloudellinen merkitys.

Miten minä Suomesta käsin voin suojella riuttoja?

Vaikka et asuisi lähellä riuttaa tai edes koskaan harkitsisi riutalle matkustamista, voit tehdä paljon korallien hyväksi. Niitä suojaa sama vähähiilinen elämäntapa, joka muutenkin hillitsee ilmastonmuutosta.

Pienennä hiilidioksidijalanjälkeäsi

  1. syömällä vähemmän lihaa
  2. säästämällä energiaa
  3. autoilemalla säästeliäästi
  4. vähentämällä lentämistä
  5. Kierrättämällä ja vuokraamalla uuden ostamisen sijaan.

Entä jos matkustan riutalle?

Riutan suojelija

  • ei osta mitään korallista, hainevistä, kuivatuista merihevosista tai muista riutan eliöistä valmistettuja tuotteita.
  • ei tallaa riuttaa, kerää koralleja eikä koske riutan eliöihin.
  • varoo sukeltaessaan visusti sohaisemasta mitään räpylöillä.
  • ei ankkuroi riutalle.
Korallien päällä käveleviä ajattelemattomia turisteja
Riutan päällä kävely on hauskaa, mutta ei harmitonta. Siitä korallit häiriintyvät, ja riutasta murtuu lohkareita. Korallipolyyppien tuhansien vuosien työn tulos häviää hetkessä. ©Ziggy Livnat, For the Sea Productions/Marine Photobank
Koralliriuttaa heitetty ankkuri
Koralliin ankkuroituminen hajottaa riuttaa. Ankkuri murskaa kerralla paksun kerroksen polyyppien milli milliltä rakentamaa kalkkipatjaa. ©Daniel Sasse/Marine Photobank
Lisätietoa:

Hoksaa-lehden Hoksaa-lehden etusivulle sivun alkuun

  • Toiminimi Hoksaan sivuille