Hyppää suoraan sisältöön

Sipulikukat ottavat varaslähdön kevääseen

Muutama lämmin päivä, ja syksyllä maahan kätketyistä sipuleista putkahtaa esiin vihreää. Ensimmäisenä valoon rohkenevat lumikellot , jotka nimensä mukaan kukkivat lumen keskelläkin. Niiden jälkeen päänsä mullasta nostavat helmihyasintit ja krookukset . Niitä seuraavat iloisen keltaiset narsissit – pääsiäispöydän valopilkut. Viimeisenä kevätaurinkoon kurkottavat sipulikukkien kuningattaret, tulppaanit , joiden kirjo ulottuu hempeän vaaleanpunaisesta hörhelöstä ankaran pelkistettyyn tummanpuhuvaan linjakkuuteen.

Aikaisuudesta on etua kilpailussa valosta ja ravinteista

Joka kevät sipulikukat nousevat esiin värittämään ankean harmaita pihoja ja puistoja. Ne kukkivat vuosi vuodelta uskollisesti samaan aikaan, ennen muita kasveja. Aikaisuudesta on niille selvä etu. Ne saavat yksinoikeudella nauttia kevätauringon säteistä ja sulaneen maan ravinteista ilman naapurikasvien varjostusta tai tungettelua.

Kukinnan ajoittaa päivän pituus

Mistä sipulikasvit tietävät, milloin on sopiva aika kukkia? Nehän lähtevät kasvuun pakkasten jälkeen heti muutaman päivän lämpimän jakson houkuttelemina, mutta ei kai niillä sentään ole varaa palelluttaa arvokkaita kukintojaan.

Sipulikasvien kukinnan ajoittaa päivän pituus. Siksi ne siis kukkivat aina samaan aikaan vuodesta. Niiden kukat avautuvat lehtien suojista vasta, kun ne lehdillään aistivat kevätpäivien venyneen riittävän pitkiksi. Eivät ne anna lämpimien talvipäivien huijata itseään.

Geenikello antaa lähtölaukauksen

Lähtömerkin kukintaan antavat kukkien lehdissä toimivat geenit, tietävät saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat. Tärkein kukinnan ajoittaja on tutkijoilta CONSTANS-nimen saanut geeni. Se tuottaa valkuaisainetta, jonka pitoisuuden kasvu lehdissä sysää liikkeelle FT-geenin, joka puolestaan viestittää silmun kärkeen, että on aika kukkia.

CONSTANS -geenikellon toiminta perustuu siihen, että sen rakentama valkuaisaine pysyy koossa vain valoisana aikana. Niin kauan kuin päivät ovat lyhyitä, ei CONSTANS-valkuaisainetta kerry riittävästi kukinnan käynnistämiseen.

Kun FT-geenin viestiaine saapuu lehdestä silmun kärkeen, siellä tuotetaan valkuaisainetta, joka kiinnittyy toiseen valmiina odottavaan valkuaisaineeseen. Yhdessä parivaljakko herättää kukkimisesta vastaavat geenit, ja pian lehtien suojista avautuu keväinen katseenvangitsija silmiemme iloksi.

Tulppaanihuuma villitsi keinottelijoita 1600-luvulla

Ensimmäiset tulppaanit tuotiin Aasiasta Eurooppaan 1500-luvulla. Vuonna 1600 hollantilaiset perustivat ensimmäiset kaupalliset tulppaaniviljelmät. Niillä oli monopoliasema tulppaanikaupassa seuraavat 150 vuotta.

1600-luvun alussa hollantilaiset hullaantuivat tulppaaneihin. Harvinaisuuksista keskenään kilpailevat ostajat nostivat hinnat pilviin. Yhdestä ainoasta sipulista saatettiin pulittaa summa, jolla olisi voinut ostaa talon. Monet panivat äkkirikastumisen toivossa kaiken omaisuutensa sipuleihin. He kirjaimellisesti hautasivat rahaa maahan. Aluksi sipulikauppa tuottikin huimasti, mutta vuonna 1637 hinnat romahtivat, ja moni keinottelija köyhtyi kertarysäyksellä.

Sipulissa on jo kaikki kasvin osat valmiina odottamassa kasvua.

Sipulin ytimessä on silmu. Nuppuaiheet kehittyvät syksyllä. Silmua ympäröivät lehdistä muodostuneet sipulisuomut, joihin on varastoitunut kukkimiseen tarvittavaa ravintoa ja vettä.

Sipulisuomut suojaavat silmua kuivumiselta ja kolhuilta. Uloimpana panssarina sipulilla on niiden lisäksi vielä ohuet ulkokuoret. Sipuli onkin niin tiivis pakkaus, että edes useamman kuukauden kuivuus ei vahingoita silmua sen sisällä.

Sipulisuomut ja silmu kiinnittyvät kakkumaiseksi keskuslevyksi kutistuneeseen varsiosaan sipulin pohjassa. Pohjaan kasvavat myös sipulin juuret, joilla se imee vettä ja ravinteita. Jos sipulin pohja vahingoittuu, on se käytännölllisesti katsoen kuollut. Tosin, jos tuuri käy, jatkavat myöhemmin kehittyvät tytärsipulit kasvin elämää.

Sipuli suojaa ja ravitsee

Entä miksi sipulikasvit kukkivat niin varhain keväällä? Kuinka ne ehivät kukkaan ennen muita? Salaisuus piilee sipulissa.

Sipuli on voimapesä, johon kasvi on jo edellisenä keväänä varastoinut ravintoa uutta kasvua varten.

Kun sipuli kaivetaan syksyllä mullan alle, odottaa sen sisään kätkettynä jo täydellinen valmis pikkukasvi varsineen ja lehtineen. Maan alla sipuli kasvattaa juuret, joilla se imee vettä ja ravinteita. Sipulin kuorikerrokset suojaavat sisällä uinuvaa kasvivauvaa, silmua kuivumiselta, kolhuilta ja kylmältä sekä ravitsevat sitä, kun on kevään kasvupyrähdyksen aika.

Siinä missä pituuskasvua vaille valmis sipulikasvi vain odottaa sopivaa kasvuhetkeä, pitää siemenkasvien keväällä aloittaa ihan tyhjästä. Se selittää sipulikasvien etumatkan.

Emosipuli kasvattaa rinnalleen tytärsipuleita

Sipuli kukkii vain kerran. Mutta jo kukkimisen aikana sipulin kuorikerrosten väliin on alkanut kehittyä uusia silmuja, joista kasvaa tytärsipuleja. Kukinnan jälkeen lehdet säilövät energiaa tyttärien käyttöön. Ne yhteyttävät eli valmistavat kevätauringon valossa sokereita hiilidioksidista ja vedestä.

Lehtien lakastuttua niiden tuottama ravinto varastoituu sipuliin. Sipuli on taas täynnä energiaa ja valmis ravitsemaan tyttärien kasvua. Vahvin niistä todennäköisesti kukkii jo seuraavana keväänä, mutta joskus kukintaa saa odottaa vuosia. Tyttärien vartuttua saa useamman vuoden samassa paikassa kasvaneista kukkasipuleista jakamalla uusia sipuleja.

Näin sipulisi kukkivat ensi keväänäkin:
  • Leikkaa lakastuneet kukat pois. Jos kukkaa ei poista, siitä kehittyy siemen. Useimpien sipulikasvien ei ole hyvä antaa siementää, sillä siementen kehittyminen vie voimaa sipulista ja heikentää seuraavan vuoden kukintaa. Poikkeuksena helppohoitoiset pikkusipulit, esimerkiksi helmililjat, joiden kukinta ei siementämisestä kärsi.
  • Anna lehtien olla, kunnes nekin lakastuvat. Tässä vaiheessa kukille voi antaa lisäpotkua lannoittamalla.
  • Kun lehdet ovat lakastuneet, sipuli vetäytyy lepotilaan. Sen voi jättää maahan tai nostaa maasta, säilyttää kesän yli kuivassa ja viileässä ja istuttaa syksyllä uudestaan.
  • Jotta sipulit heräisivät uudelleen kukkimaan, ne tarvitsevat kylmää: kolmisen kuukautta noin yhdeksässä asteessa tai hiukan viileämmässä. Kylmänä kautena ne juurtuvat ja alkavat sen jälkeen valmistautua kukintaan.
  • Lisää sipulikukkien hyötämisestä hyötykasviyhdistyksen sivulla.

Sipulit kaivautuvat itse oikeaan syvyyteen

Uusia sipuleita maahan pantaessa olisi syytä tarkistaa istutussyvyys. Suurimmat sipulit tarvitsevat syvimmät kuopat ja vain pienille riittää yksi istutuslapion heilautus. Näin ennen neuvottiin. Viime joulukuussa yhdysvaltalainen kasvitieteilijä A. Carl Leopold kuitenkin tiedotti, ettei syvyydellä olekaan niin väliä. Hänen tutkimansa narsissin sipulit hakeutuivat itse syvemmälle, jos ne oli jätetty liian lähelle pintaa.

Kaivautumisesta vastaavat erityiset supistumiskykyiset juuret, jotka kutistuessaan vetävät sipulin syvemmälle. Leopoldin koesipulit kasvattivat näitä erikoisjuuria sitä enemmän mitä matalammalle se oli istutettu.

Kasvit siis likkuvat! Laiskalle kotipuutarhurille tämä on mieleen. Kukkaloiston eteen ei tarvitsekaan huhkia lapion varressa, vaan sipulit hoitavat osan hommasta itse.

Itserakkaus muutti komean nuorukaisen narsissiksi

Sana narsissi juontuu kreikan paikalleen jähmettymistä ja tainnuttamista tarkoittavasta sanasta. Samaa perua on lääkäreiden käyttämä nukuttamista tarkoittava sana narkoosi.

Kreikkalainen taru kertoo Narkissos-nimisestä jumalaisen kauniista nuorukaisesta, jonka elämää varjosti ennustus: hän kuolisi, jos näkisi omat kasvonsa.

Moni rakastui komeaan Narkissokseen. Hän ei kuitenkaan osannut antaa vastarakkautta, vaan suhtautui ihailijoihinsa yliolkaisesti. Sydän särkyneinä he vetosivat kostonjumalatar Nemesikseen.

Valmiina auttamaan Nemesis johdatti Narkissoksen kirkkaan lähteen äärelle. Janoinen Narkissos kumartui juomaan ja näki oman kuvajaisensa lähteen pinnassa.

Hän rakastui peilikuvaansa niin, ettei enää pystynyt irrottamaan katsettaan siitä. Kuvajaista ei myöskään voinut lähestyä, sillä kosketettaessa se särkyi tuhansiksi sirpaleiksi. Kaipauksessaan riutuva Narkissos jähmettyi rannalle peilikuvansa ääreen ja kuihtui pois. Kun hänen ruumistaan tultiin etsimään, oli se kadonnut. Sen paikalle lähteen partaalle oli kasvanut tuoksuva narsissi.

Lisää sipulikukista Hoksaan jutussa Krookuksesta saadaan maailman kalleinta maustetta

Lisätietoa:

sivun alkuun Biosfäärin juttuluetteloon Hoksaa-lehden Hoksaa-lehden etusivulle