Hyppää suoraan sisältöön

Merimiesten kieli oli hiukan toisenlaista kuin meidän. Tässä jatkiksessa käytettyjen 1800-luvun merimiesten puhekielen sanojen ja muiden ehkä outojen ilmausten selityksiä

Sanasto

ahteri
laivan peräosa
ahteripiikki
laivan perässä kannen alla oleva varastotila
alamärssyraaka
alhaalta lukien toinen raaka, eli mastoon kiinnitetty vaakasuora tanko, johon kiinnitetään nelikulmaisen raakapurjeen yläreuna.
alaprammipurje
parkkilaivan neljäs raakapurje alhaalta lukien Jos ko. purje on isomastossa, sen nimi on isoalaprammipurje, jos taas keulamastossa, keula-alaprammipurje.
alaprammiraaka
alhaalta lukien parkkilaivan maston neljäs raakapuu ks. myös alamärssyraaka
ankkuripeli
ankkurin nostolaite
biskettisäiliö
suuri metallinen säiliö, jossa korput säilyvät kuivina
bonito
Nimi bonito voi viitata kahteen tonnikalalajiin, Atlantin rannikkovesien ns. Atlantin bonitoon, jonka suomalainen nimi on sarda (tieteellinen nimi sarda sarda) tai kaikkien valtamerten lämpimillä alueilla elävään ns. aitoon bonitoon (Katsuwonus pelamis), suomeksi tunniina tai boniitti. Tunniina kasvaa suuremmaksi kuin serkkunsa sarda. Suurin pyydetty sardan vonkale painoi 11 kiloa painoa ja oli 90 cm pitkä. Ennätystunniinalle painoa oli kertynyt 34,5 kiloa, pituutta 110 cm.
brassata
ahtaa eli kääntää raakoja tuulen suunnan mukaan, samalla niihin kiinnitetyt raakapurjeet kääntyvät
brassi
köysi, jolla voi kannelta käsin kääntää maston raakapuita, eli vaakasuoria tankoja, joihin raakapurjeet on kiinnitetty
byssa
kapyysi, eli laivan keittiö.
elämänlanka
kannelle viritettyjä köysiä, joiden on tarkoitus estää merimiesten putoaminen kovassa merenkäynnissä
fregatti
täystakilainen eli sellainen purjealustyyppi, jolla on jokaisessa mastossa raakapurjeet, vähintään kolme mastoa. Kolmimastoinen fregatti vaatii enemmän työvoimaa kuin vastaava parkki, koska fregatissa on enemmän purjeita. Wikipedian artikkeli fregatista
friivahti, vahti, vahtikierto
vapaavahti, eli 1. se osa miehistöä, joka ei juuri ole työvuorossa 2. vapaa ajanjakso työvuorojen välissä Vapaavahdin aikana miehet pesivät ja huolsivat vaatteitaan, neuloivat villapaitoja, opiskelivat kieliä tai kirjoittamista ja lukemista, rakentelivat laivojen pienoismalleja, punoivat köysimattoja tai nukkuivat. Miehistö laivalla oli jaettu kahteen vahtiin, jotka olivat vuorotellen töissä. Työvuorojen pituus oli neljä tuntia (käytäntö kyllä vaihteli hieman, yleensä päivässä oli yksi kuuden tunnin vuoro). Näin päivä oli jaettu kuuteen vahtiin. Merimiehen vuorokausi koostui vuorottelevista neljän tunnin lepo- ja työjaksoista, yhtäjaksoista unta siis sai korkeintaan neljä tuntia. Tosin myrskyssä ja muissa erityistilanteissa, esim. silloin kun purjeita koottiin ja kiinnitettiin, komennettiin koko miehistö töihin - myös vapaavahtilaiset.
halssi, styyrpurin / paapuurin halssilla
alus purjehtii joko styyrpuurin (oikean) tai paapuurin (vasemman) puolen halsseilla sen mukaan kummalta puolen alusta tuuli puhaltaa. Juhani Takalan purjehdustekniikkaa valaisevalla sivulla selvitetään halssilla myös kuvin. (Vieritä sivua vähän alaspäin niin löydät pienten veneiden kuvia.)
Halssi on köysi, jolla kannelta käsin voidaan säädellä raakapurjetta. (Vrt. brassi, joka kääntää itse raakoja.) Myös skuutti on tällainen köysi, mutta alimpien ja suurimpien raakapurjeiden kohdalla tehdään vielä ero sille, tuleeko säätököysi kannelle purjeen tuulenpuoleisesta (halssi) vai suojanpuoleisesta (skuutti) kulmasta. Alimmat raakapurjeet kolmimastoisessa parkissa ovat keulamaston fokkapurje ja isomaston isopurje (eli iso). Muiden raakapurjeiden kohdalla puhutaan vain skuuteista.
hankavastaiseen
tuuli on laivan kulkusuuntaan nähden (vinosti) vastainen
harus
mastoa tukeva köysi tai vaijeri, esti mastoa kaatumasta taaksepäin Mastoa edestä ja sivuiltapäin tukevat köydet ovat nimeltään partuunat ja vantit.
hiivari
kova tuuli
hiivata
heittää
holistoonata, holistoonaus
hioa ja puhdistaa kantta työntelemällä hiekkaa raskaan kiven alla edestakaisin pitkin märkiä kansilankkuja, merimiesten vihaamaa työtä. Puolikansi oli laivan "paraatikansi". Sen puhtaana pitäminen oli monen varustajan ja kapteenin kunnia-asia.
kuva holistoonauksesta 1950-luvulla USA:n laivastossa palvelleen Lionelin historiallisessa kuva-arkistossa (klikkaa kuvaa, jonka alla teksti The Holy stone). Kuvassa työtä tehdään Oskarin ajoista poiketen joukolla pienten kivien avulla.
hyyry
(ruots. hyra) pesti, työsopimus laivaan
isoalamärssy
isomaston toiseksi alin raakapurje.
isoalamärssyn liikit
liikki on köysi, jolla purjeen reunat vahvistetaan. tässä isomaston toiseksi alimman purjeet reunoja vahvistavat köydet.
isomasto
kolmimastoisen parkkilaivan keskimmäinen masto, saattoi olla jopa yli 45 metriä pitkä.
ison_skuutti
Skuutti on jalus eli köysi, jolla säädellään purjetta. Tässä ison skuutti on isopurjeen, eli isomaston alimman raakapurjeen, säätököysi.
isoraaka
isomaston alin raakapuu, eli mastoon kiinnitetty vaakasuora tanko, johon kiinnitetään raakapurjeen yläreuna.
isoyläprammipurje
isomaston eli Oivan keskimmäisen maston viides ja ylin raakapurje.
isoyläprammiraaka
isomaston eli Oivan keskimmäisen maston ylin raaka, eli vaakatasoon mastoon kiinnitetty tanko, johon purje kiinnitetään.
jiikata purjeet
vetää purjeet kokoon raakojen tuntumaan Tämä tapahtui kannelta käsin köysistä vetämällä, samaan tapaan kuin laskosverhon ylös vetäminen.
jiiktouvi
köysi, josta vetämällä purjeet saatiin jiikattua eli vedettyä ylös, kasaan Jiiktouveja käsiteltiin kannelta. Purjeiden kasaamisen tai purjepinta-alan vähentämiseksi vuoksi ei tarvinnut kiivetä mastoon.
jiki
pieni (pelastus)vene
jungmanni
miehistön nuorimpia ja kokemattomimpia, ensimmäisellä matkallaan vasta harjoittelemassa merimiehen ammattia. Laivoilla nuorimpien tehtävänä oli ylimpien purjeiden trimmaus. He harjoittelivat kompassin ja ruorin käyttöä, solmuja sekä köysien ja laivan osien nimistöä
juntta
nuija
kaapelikatti
laivan köysivarasto
kahveli
1. haarukka 2. laivassa maston yläosasta yläviistoon perään päin osoittava tanko
kahveliseeli
kahveliin ks. yllä kiinnitetty purje. Parkkilaivan perimmäisessä, eli mesaanimastossa oli kahvelipurje, ei raakapurjeita.
kajuutta
päällystön eli kapteenin, perämiesten, stuertin, konstaapelin ja usein laiva- tai kajuuttapojan sekä matkustajien majapaikka laivalla. Laivapoika asui kajuutassa omassa hytissään yleensä vain silloin, jos hän oli kapteenin sukulainen, laivapojat usein olivat. Muut aloittivat meriuransa tavallisimmin jungmanneina miehistön puolella. Poikkeuksiakin oli. Luin esimerkiksi laivapojasta, jota kapteeni opetti lukemaan ja kirjoittamaan ruotsin kieltä.
kajuuttaleipä
kajuutassa asuvan päällystön parempi leipä
kajuuttavahti
laivapoika, kajuuttapoika, merenkulkuoppilas ensimmäisellä matkallaan, tavallisesti kapteenin sukulainen, saattoi olla jopa vasta 12-13 -vuotias. Kajuuttavahti tarjoili ruuan kajuuttaan, siivosi siellä ja auttoi tarpeen mukaan päällystöä ja kokkia.
kansilasti
kannelle kiinnitettyä lastia, usein puutavaraa. Sen kiinnitys helposti irtosi myrskyssä ja korkeat pinot heikensivät laivan purjehtimisominaisuuksia. Siksi varsinkin talvisin sen kanssa oltiin varovaisia. Kapteeni saattoi rohmuta sitä lisätienestin toivossa, sillä hän sai osan palkastaan osuutena rahtituloista. Kokonaan omaan pussiinsa kapteenit saivat tulot kajuutassa kuljettamastaan lastista. Sitä kaikki varustajat eivät sallineet.
kaplaaki
kapteenin osuus laivan rahtituloista, yleensä 5-10%
kapteenintaulu
laivasta maalattu taulu
kapyysi
byssa, laivan keittiö.
keripukki
c-vitamiinin puutostauti
keula
laivan etupuoli .
keulamasto
parkkilaivan etummaisin masto.
keulapakka
korotettu kansi laivan etupäässä .
keulapuomi
meren ylle kurkottava tanko laivan nokassa.
kippariluokka
merikoulun ylimmäinen, kapteeniksi opiskelevien luokka. Sinne sai mennä opiskelemaan, kun oli suorittanut perämiestutkinnon ja kerännyt sen jälkeen konstaapelina ja perämiehenä riittävästi käytännön merikokemusta.
koija
merimiehen kiinteä seinään ruuvattu sänky
koli
kivihiili
kollata
tarkistaa
kolme vihellystä
Kun vahdin esimies vihelsi pillillä kolme kertaa, se tarkoitti "kaikki miehet kannelle", siis myös vapaavuorossa olevat
konkistadori
espanjalainen valloittaja
konstaapeli
tavallisesti perämieskoulun käynyt nuorempi esimies, toinen perämies, jonka tehtävänä oli huolehtia laivan vesi- ja ruokahuollosta ja kalustosta sekä toimia kannella kapteenin vahdin esimiehenä niin kauan kuin olosuhteissa ei tapahtunut suuria muutoksia, järjestyksen ylläpitäjä ja ruoka-annosten jakaja, taloudenhoitaja.
koorninki
köysi jolla kannelta käsin voi vetää purjeet kasaan raakojen tuntumaan, vrt. laskosverho
kronometri
tarkkuuskello, jonka avulla merellä määritettiin pituuspiiri vertaamalla nollameridiaanin tai jonkin muun tunnetun paikan aikaa paikalliseen auringosta määritettyyn keskipäivän aikaan. Kuva laivan kronometrista

Maapallo pyörii akselinsa ympäri. Siksi aurinko nousee maapallon eri pituuspiireillä eri aikaan - mitä idempänä ollaan sitä aikaisemmin. Tästä syystä meillä on aikavyöhykkeet, esimerkiksi Isossa Britanniassa kello on vasta 10 aamupäivällä, kun se meillä Suomessa jo näyttää keskipäivää.

Keskipäivällä aurinko on korkeimmillaan. Keskipäivän hetki voidaan määrittää tarkasti missä tahansa, sillä sekstantilla saadaan mitattua auringon korkeus horisontista. Kronometri käy jonkin tunnetun paikan, esimerkiksi Lontoon Greenwichin läpi kulkevan nollameridiaanin aikaa. Kun tuntemattomassa paikassa keskipäivällä sitten. Katsotaan, mitä kronometri näyttää, voidaan aikojen erotuksesta laskea, kuinka monen pituuspiirin päässä vertailupaikasta ollaan.

Jos kronometriin laivalla tuli vikaa, oli sijainninmääritys tunnettujen kiintopisteiden varassa. Huonossa näkyvyydessä tosin niistäkään ei ollut apua. Jupiterin kuiden kierron tai kuun kierron mukaankin sijainnin saattoi määrittää, sillä Jupiterin kuiden pimennyksistä ja kuun asemasta kiintotähtiin verrattuna eri ajankohtina eri puolilla maapalloa oli laadittu tarkkoja astronomisia taulukoita. Mutta taivaankappaleiden tarkkailuunkin tarvittiin kirkas sää, eikä kaukokohteiden tarkkailu ja kulmien mittailu keikkuvalta kannelta käytännössä usein ollut edes mahdollista.

Kun radio keksittiin ja radiovastaanottimet yleistyivät, saatiin niistä apuväline kronometrin säätöön. Radiossahan annetaan aikamerkkejä. Myös radion säätiedotukset tulivat varmasti tarpeeseen.

Leveyspiiri määritettiin mittaamalla auringon korkeus keskipäivän aikaan. ks. sekstantti
krymppari
majatalon pitäjä, joka antoi rahattoman merimiehen yöpyä hoteissaan velaksi. Mies välitettiin, myytiin laivalle töihin ja myöhemmin kapteeni vähensi velan hänen palkastaan.
kuivatelakka
tyhjennettävä allas, jossa laivaa voidaan korjata sen ollessa pohjia myöten kuivilla. Laiva lipuu altaaseen, kun siellä on vettä. Alus tuetaan ja allas tyhjennetään. Esimerkiksi pohjan suojaus tehdään kuivatelakalla. Kuivatelakalla myös rakennetaan laivoja ja siellä alukset voivat talvehtia.
kuparoida
päällystää puulaivan pohja kuparilla, jotta siitä tulisi kestävämpi. Toimenpide oli kallis. Se kannatti tehdä vain priimakunnossa oleville aluksille.
kurssi
laivan kulkusuunta
kuunaripriki
kaksimastoinen purjealustyyppi, kuunarin ja prikin välimuoto
köysimatto
köydestä punottu matto, jota voi pitää esim. kynnysmattona tai laivalla suojaamassa sellaisissa paikoissa, joissa purjeet helposti hankautuivat
Kuva Yksinkertaisesta köysimatosta ja kuvia monimutkaisemmista varsinaisista köysimatoista. (Klikkaa sivun vasemman laidan kuvista sitä, jossa lukee rope mats.)
laivakello
merkinantokello laivan keulassa. Tähystäjä kumautti kellolla ajankulusta kertovat lasit mutta antoi myös merkkejä havainnoistaan. Yksi laivakellon lyönti tarkoitti jotakin oikealla, kaksi lyöntiä jotakin vasemmalla ja kolme jotakin suoraan edessä.
laivamato
eli matosimpukka. Erityisesti lämpimillä merialueilla (Atlantilla, Tyynessä valtameressä ja Itämeren eteläosassa) elävä simpukkalaji (Teredo navalis), joka porautuu laivojen kylkiin,laitureihin ym. puisiin rakenteisiin. Atlantissa elää toinenkin matosimpukkalaji (T. megofara), joka kasvaa 15 mm paksuiseksi ja jopa metrin pituiseksi.

Laivamato eli matosimpukka on puulaivojen tuholaisista haitallisimpia. Nimensä mukaan sillä on pitkä matomainen ruumis. Tavallisten simupukoiden tapaan se ei piileksi kuorensa suojissa, vaan käyttää pientä kuortaan puun nävertämiseen. Sillä se poraa itselleen asuintunnelin puuhun. Koska matosimpukat lymyilevät tunneleissaan, on niiden tuho salakavalaa ja tihutyö paljastuu tarkemmin vasta rakenteen rikkoutuessa.

Lämpimissä vesissä purjehdittaessa puisten laivojen pohjiin kertyv vähitellen leviä ja muuta pieneliöstöä. Mitä lämpimämmillä merillä liikutaan sitä enemmän madoista ja pohjaan tarttuvista levistä on harmia. Paksu eliökerrros laivan pohjassa hidastaa ratkaisevasti purjehdusnopeutta ja lahottaa laivaa. Siksi puulaivat pitää ajoittain nostaa kuivatelakalle puhdistettavaksi.

Pieneliöiden tuhoilta välttyäkseen purjelaivakauden laivanvarustajat antoivat peittää puisten laivojensa pohjat kupari- tai sinkkilevyillä. Pohjan pellitys oli kuitenkin kallista, ja siksi vain valtamerialusten pohjat saivat saivat suojaavan metallikuoren. Vanhojen laivojen pohjia harvoin pellitettiin.

Laivamadot kiusasivat jo muinaisen Egyptin vesillä liikkujia. Kerrotaan myös, että 1500-luvun loppupuolella Englannin ja Espanjan välisessä suuressa meritaistelussa espanjalaisten voittamattomaksi armadaksi kutsutun laivaston kohtaloksi koituivat laivamadot. Muutama puhki näverretyistä laivoista upposi jo ennen kuin englantilaiset olivat ampuneet yhtään laukausta.

laivapoika
myös kajuuttavahti, kajuuttapoika, eli merenkulkuoppilas ensimmäisellä matkallaan, tavallisesti kapteenin sukulainen, saattoi olla jopa vasta 12-13 -vuotias. Laivapoika tarjoili ruuan kajuuttaan, siivosi siellä ja auttoi tarpeen mukaan päällystöä ja kokkia.
lapsalvata
tervata, suojata laivan osia: runkoa tai takilaa. Lapsalvassa eli lapsalvaukseen käytetyssä seoksessa voi olla maalin jämiä, lakkaa, pikeä, hartsia, tervaa, tärpättiä ja muita aineita käyttötarkoituksen ja sen mukaan, mitä saatavilla sattui olemaan. Eri paikoissa ja eri aikakausina on käytetty erilaisia ainesseoksia tai puhdasta tervaa.
lasi, lasin lyönnit
vahdin kulumisesta kertova aikamerkki, joka annettiin kilauttamalla perässä lasia ja keulassa laivakelloa puolen tunnin välein. Tahdista huolehti ruorimies, jolla oli puolen tunnin tiimalasi. Hän kilautti merkiksi ajan kulusta lasia, ja tähystäjän tehtävä oli toistaa äänimerkki laivakellolla. Näin saatettiin varmistua samalla siitä, että tähystäjä oli hereillä. Rangaistukseksi tähystäjän paikalla nukkumisesta ainakin joillakin laivoilla sai ämpärillisen vettä niskaansa.
leikata, laiva leikkaa
Laiva kääntyy väkisin pois myötätuulesta ja joutuu kyljittäin aallokkoon. Kylki päin tuulta ja aaltoja laiva kaatuu helposti.
lokikirja
kapteenin tehtävä oli merkitä joka vahdin alussa, eli noin neljän tunnin välein, lokikirjaan esimerkiksi sää, laivan kulkunopeus ja suunta sekä mitä purjeita oli ylhäällä. Lokikirjaan merkittiin myös erityiset tapahtumat: miehistön niskoittelu ja merimiesten saamat rangaistukset, laivalla tehdyt korjaustoimenpiteet ja sattuneet vahingot. Lokikirja oli tärkeä dokumentti merivakuutuksia varten.
lyijyluotain
luotaamalla mitataan veden syvyyttä, lyijyluotain painuu pohjaan
lykkäjäiset
laivan vesillelasku, kun laivan runko oli saatu valmiiksi (siinä vaiheessa laivassa ei siis vielä ollut purjeita tai mastoja), olivat merenkulkukaupungeissa suuria kansanjuhlia
matruusi
kokenut merimies, joka hallitsi purjeiden käsittelyn ja pystyi vaativimpiinkin merimiehen töihin, osasi esimerkiksi kiinnittää ja irrottaa purjeet myös pimeällä
mesaanikahveli
mesaani- eli parkkilaivan perimmäisen maston yläosasta yläviistoon perään päin osoittava tanko. Sen nokkaan nostettiin laivan liput
mesaanimasto
parkkilaivan takimmaisin masto
messi
laivan (päällystön) ruokailutila Miehistö ruokaili skanssissa, samassa huoneessa, jossa myös nukkui ja oleskeli.
mullikka
sonnivasikka
märssykori
mastoon sijoitettu tähystyspaikka.
mönstrauskirja
asiakirja, joka laadittiin kun merimies pestattiin laivalle töihin
naakeli
puinen tai metallinen vaarna, tappi, johon vyyhdittiin köysiä. Naakelit painettiin aluksen laitoihin tai maston ympärille kiinnitettyyn reiälliseen lankkuun, jota kutsuttiin naakelipenkiksi
naakelisoppa
selkäsauna, naakelilla, metallisella tangolla päähän lyöminen
napanuora
myrskyssä merimiesten vyötäisille sidottu turvaköysi
merenkulku, paikanmääritys ja oikean reitin suunnittelu ja löytäminen
paapuuri
kulkusuuntaan nähden laivan vasen puoli
panna pakkiin
kääntää purje niin, että tuuli tulee siihen väärältä puolelta, alus purjehtii taaksepäin
parkassi
iso pelastusvene
parkki
3-5-mastoinen purjelaiva, jonka kahdessa etummaisessa mastossa on nelikulmaiset raakapurjeet ja takimmaisessa mesaanimastossa ainoastaan kookas kahvelipurje. Parkkitakilointi otettiin Euroopassa käyttöön jo 1700-luvun lopulla. Raahen ensimmäinen parkki Aleksandra rakennettiin vasta 1839. Raahe oli purjelaivaliikenteen huippukautena Suomen johtava merenkulkukaupunki. Verrattuna täystakilaisiin, eli sellaisiin aluksiin joiden jokaisessa mastossa on raakapurjeet, parkeilla purjehdus vaati vähemmän miesvoimaa. Nyrkkisääntönä oli ainakin yksi mies purjetta kohti. Oiva on kolmimastoinen parkki.
Katso kuvasta

Lisää kuvia parkeista raahelaisen laivanvarustajasuvun vaiheista kertovalla sivulla. | Wikipedian artikkeli parkista
partuuna, partuuni
mastoa tukeva köysi tai vaijeri, estää mastoa kallistumasta eteen- ja sivullepäin yhdessä vanttien kanssa.
pasaati
kaikkina vuodenaikoina suunnaltaan ja voimakkuudeltaan tasainen tropiikin vyöhykkeen eli päiväntasaajaa ympäröivän vyöhykkeen tuuli. Pasaatit puhaltavat kääntöpiireiltä kohti päiväntasaajaa, mutta Maan pyöriminen kääntää pohjoisen pasaatin koilliseksi ja eteläisen kaakkoiseksi. Purjelaivojen aikaan valtamerten yli kulki luotettava pasaatituulten reitti. Tutulla reitillä navigaatiokin oli helppoa, vaikka pituuspiirin määritys joskus tuotti ongelmia. Näihin ja pohjoisempana puhaltaviin länsituuliin perustui 1700-luvun siirtomaa-aikainen triangelikauppakin: orjia Afrikasta Etelä-Amerikan plantaaseille, maataluostuotteita, puuvillaa ja muita raaka-aineita Eurooppaan ja Euroopasta teollisuustuotteita Afrikkaan. Engalnniksi pasaatituulia kutsutaankin kauppatuuliksi "trade winds".
pasaatiseilit tai -seelit
huonommat, paikatut purjeet, jotka riittivät pasaatissa, kun tuulen voimakkuus ei ollut myrskyinen. Lisäksi tropiikissa auringonpaiste on niin voimakasta, että se haurastuttaa purjeet. Parhaita purjeita haluttiin säästää.
peilata
havaita maamerkki, ja todeta laivalta kompassilla sen suunta.
pentteri
ruoka- ja astiavarasto, ruokakomero jona usein käytettiin kajuutan tyhjää hyttiä
permanto
lattia
perämies
kapteenista seuraava esimies, kapteenin lähin mies. Perämiehellä oli suuri vastuu aluksesta. Hänen tehtävänsä oli johtaa toisen vahdin (työvuoron ) miehistöä, ilmoittaa suuntimet ruorimiehelle, tähystää ja tehdä lokikirjamerkinnät omasta vahdistaan. Toimi työnjohtajana kapteenin ohjeiden mukaan ja valvoi satamissa laivan lastausta ja purkua.
peräpiikki
laivan peräkannen ja kapteenin tilojen alla sijaitseva varastotila
pesti
(ruots. fäst) työsopimus laivaan
pii, panna piihin
ainoa keino hidastaa purjelaivan vauhtia. Laiva on vinosti tuuleen nähden, hankavastaisessa. Tuuli saa täyttää keulapurjeet oikealta puolelta. Isomaston purjeet taas käännetään niin, että tuuli tulee niihin kulkusuuntaan nähden väärältä, siis etupuolelta. Laiva purjehtii tavallaan yhtä aikaa eteen- ja taaksepäin. Lopputuloksena aluksella on väin vähän tai ei lainkaan vauhtia.
Katso purjeita kuvasta
pohjaluotaus
meren syvyyden ja pohjan maalajin määritys luotaamalla, tätä varten laivan keulasta laskettiin köyteen (luotiliinaan) kiinnitetty lyijypaino mereen. Luoti vajosi ja siihen kiinnitettyyn taliin tarttui näyte pohjasta.
pooki flakkaa
pooki on tornimainen merimerkki. Raahessa Isokraaselin pookin huipulle nostettiin lippu, kun havaittiin kotiin palaava alus. Palovartija kirkontornissa havaitsi sen ja huusi kaupunkilaisten tiedoksi "pooki flakkaa", siis pookin huipulla liehuu lippu.
Kuva pookista mereltä katsottuna raahelaisen laivanvarustajasuvun vaiheista kertovalla sivulla. Linkki johdattaa sinut otsikon "Soveliusten tervakauppaan 1700-luvulla" kohdalle. Pookin kuvan löydät suoraan otsikon yläpuolelta vierittämällä sivua hiukan ylöspäin.
preijata
merellä toinen laiva saatettiin preijata, jos sää vain oli sopiva. Tällä tarkoitettiin sitä, että laivat ohjattiin huutoetäisyydelle ja vaihdettiin kuulumisia: esim. kuinka monta päivää oltiin oltu merellä ja minne menosta, mistä tulossa, myös kronometrin ajan vertaaminen oli tavallista. Joskus kapteenit saattoivat vierailla toistensa luona.
prentis
vrt. engl. apprentice, oppipoika
priki
pieni kaksimastoinen purjealustyyppi, jolla on molemmissa mastoissa neliskulmaiset eli raakapurjeet.
Kuvia prikeistä raahelaisen laivanvarustajasuvun vaiheista kertovalla sivulla. Wikipedian selostus prikistä
proviantti
laivan muonavarat
puhvelinliha
merimiesten nimitys suolalihalle, joka kuului heidän pääruoka-aineisiinsa
pultaani
ruotsin buldan, purjekangas
puntari
vaaka
puolikansi
laivan keskellä, skanssin ja kajuutan välillä oleva kansi. Se oli kohtauspaikka laivalla, sillä tapahtui vahdinvaihto.
puolimatruusi
jungmannina laivaan pestattu merimies ylennettiin puolimatruusiksi vuoden palveluksen jälkeen. Palvelus puolimatruusina kesti kolmisen, nelisen vuotta. Häneltä edellytettiin yksinkertaisten pujosten ja solmujen sekä takilassa (siis maston ja köysistön) työskentelyn hallintaa. Hänellä oli myös oma ruorivuoro.
purjeiden pärjääminen
purjeiden kokoaminen ja kiinnittäminen raakapuihin
puttinkivantti
Puttinkivantit ovat köysiä tai vaijereita, joiden alapäät ovat kiinni maston ympärillä olevassa pannassa tai vanteessa ja yläpäät tulevat märssyn läpi. Märssyyn (märssylavalle) päästäkseen joutuu kiipeämään niitä pitkin tai niiden välistä. Ensin kiivetään väylinkejä eli mastoon johtavia puusta tai köydestä tehtyjä tikkaita pitkin, sitten vastaan tulevat puttinkivantit, joita pitkin pääsee märssylavan laitaan.
puuksprööti
keulapuomi, meren ylle kurottava tanko laivan keulassa.
raaka, raakapuu
mastoon kiinnitetty vaakasuora tanko, johon raakapurjeen yläreuna kiinnitetään.
raakapurje
neliskulmainen raakaan kiinnitetty purje.
rankki
kiikkerä, helposti keikahtava, keikkuva, korkeat pinot kansilastia voivat tehdä laivan kiikkeräksi
rantavarvi
rannalla sijaitseva telakka, laivanrakennuspaikka
redi
sataman edustalla sijaitseva ankkuroimisalue
reelinki
laivan myrskylaidan ylin osa
reivata, reivaaminen
purjepinta-alan vähentäminen, kääritään tai sidotaan osa purjeista kokoon
reiviseisinki
köydenpätkä, joka on kiinnitetty purjeeseen ja jolla purje kiinnitetään raakaan reivattaessa
riki
takila eli kaikki laivan mastot, raakapuut ja köydet yhdessä
rullata
keinua, kallistella sivuttain aallokossa
runnari
krympparin apupoika, apulainen, huolehtivat usein siitä, että laivalle työhön myyty merimies todella meni sinne, kun laiva lähti.
ruorikistu eli ruorikirstu
"Arkku", jonka toisesta päästä tulee ulos ruorin akseli, jota ruoria kääntämällä pyöritetään. Ruorikistun sisällä on peräsimeen ja koko ohjaukseen liittyvä laitteisto: väkipyöriä, hammasrattaita, kettinkiä tms. aluksesta riippuen.
räknätä
laskea, arvioida
salonki
kapteenin olohuone kajuuttarakennuksessa.
seelari
merimies
seelihanska
purjeompelijan apuväline, joka pujotettiin käteen paksua purjekangasta ommeltaessa. Hankassa oli pyöreä valurautainen levy, jota vasten paksu neula painettiin purjekankaan läpi (vrt. sormustin, vaan järeämpi koko).
seitsenhäntäinen kissa
monihaarainen ruoska, piiska
sekstantti
kulmanmittauslaite, jolla saatiin mitattua auringon korkeus horisontista. Auringon ollessa korkeimmillaan, keskipäivän aikaan, mitattiin auringon korkeus ja siitä pystyttiin määrittämään leveyspiiri, jolla parhaillaan seilattiin. Myös pohjantähden korkeutta voitiin käyttää samaan tarkoitukseen. Jo viikingit määrittivät sijaintinsa vastaavalla tavalla. Leveyspiirin määritys sen sijaan saattoi vielä 1900-luvun alussakin olla ongelmallista. ks. kronometri

Sekstantin kaavakuva Visual Dictionaryn sivulla.| Englanninkielinen kuvin varustettu selitys siitä, kuinka sekstantti toimii ja kuinka sekstantin avulla navigoidaan.
sivumyötäiseen
purjehditaan myötätuuleen, joka puhaltaa viistosti laivan kulkusuuntaan, ei siis suoraan takaa
skailetti
kattoikkuna
skanssi
miehistön asuinrakennus laivan keulapuolella Miehistö asui yhdessä huoneessa, jonka seiniä kiersivät kaksikerroksiset sängyt. Skanssi oli kostea ja kesällä tukahduttavan kuuma sekä talvella jäätävän kylmä. Pakkasella skanssin asukkaiden patjat jäätyivät seiniin kiinni. Heillä ei useinkaan ollut kamiinaa. Märät vaatteet kuivuivat samassa huoneessa, jossa nukuttiin ja ruokailtiin. Tuberkuloosi, keuhkokatarri, sydäntaudit ja reuma olivat olosuhteiden vuoksi yleisiä merimiesten ammattitauteja.
skuutti
köysi, jolla kannelta käsin säädellään raakapurjeita
spyygatti
laivan partaan valuma-aukkoja, joista kannelle roiskuva vesi pääsee valumaan pois, estävät kannen tulvimisen
styyrpuuri
oikea puoli laivan kulkusuuntaan nähden
styyrpuurin halssilla
purjehditaan niin, että tuulee laivan oikealta puolelta
styyry
perämies
suojanpuoleinen
vastakohta tuulenpuoleinen. Jos seisoo aluksen suojanpuoleisella laidalla ja. Katsoo partaan yli merelle, tuulee selän takaa.
surnaali
lokikirja ks. lokikirja
surrata
kiinnittää köysipunoksella
sydvesti
öljykankainen sadehattu
takila
riki, käsite, jolla tarkoitetaan laivan mastoja, raakapuita ja köysiä yhdessä. Purjeet ovat kiinni takilassa ja sen avulla niitä säädellään.
takilaton
uuden laivan runko pelkkä runko, laivaa ei ollut vielä rikattu eli varustettu mastoilla, raa'oilla, purjeilla ja köysillä
tapulipeti
vahvasti perustettu lankuista tehty teline, jonka päällä laivaa rakennettiin
tassi
kuppi
timpuri
laivan kirvesmies, puutöihin erikoistunut ammattilainen. Korjasi laivaa ja huolehti pumppujen ja ruorin toimivuudesta, tarkisti laivan tiiviyden päivittään, avusti lastin sijoittamisessa ruumaan ja sulki lastiluukut, ei osallistunut vahteihin, vaan oli päivämies. Suomalaisia toimi paljon timpureina ulkomaisissakin purjelaivoissa.
touvi
köysi
tähystysvuoro
tähystysvuorossa oleva mies seisoi keulassa, tähyili merelle ja antoi merkkejä laivakellolla ks. lasit ja laivakello. Kaikki työvuorossa olevat merimiehet joutuivat vuorotellen tunnin pituiseen tähystysvuoroon.
täkki
laivan kansi
uutkiikarimies
tähystäjä
uutkiikki
tähystys, tähystysvuoro
vantti
mastoa sivulta päin tukeva köysi tai vaijeri.
vapaavahti
ks. friivahti
väskynä
laivaoloissakin hyvin säilyvä luumulajike
ylämärssypurje
alhaalta lukien kolmas raakapurje.
Ylämärssyraaka
alhaalta lukien maston kolmas raakapuu, mastoon kiinnitetty yleensä vaakasuora tanko, johon purjeen, tässä tapauksessa ylämärssypurjeen, yläreuna on kiinnitetty.
yläprammipurje
alhaalta lukien viides eli ylin raakapurje.
yläprammiraaka
alhaalta lukien maston viides eli ylin raakapuu, mastoon kiinnitetty yleensä vaakasuora tanko, johon purjeen, tässä tapauksessa yläprammipurjeen, yläreuna on kiinnitetty.